

Ne eivät kertoneet henkilön itsensä saavutuksista, uroteoista ja siitä, kuinka kaikki jää nyt kesken. Ne puhuivat Jumalasta. Siitä, kuinka Jumala on kantanut ja kuinka hänen aloittamansa työ jatkuu, vaikka henkilöt vaihtuisivat. Jeesus puhui omassa puheessaan vielä erityisesti yhteydestä ja rakkaudesta, joista Jumalan lapset tunnistaa ja jotka vetävät muitakin ihmisiä Jumalan puoleen. Mahdollisia eteen tulevia vaikeuksia ei pyydetty väistelemään tai elämään kaukana kaikesta vaarallisesta, vaan Jeesus pyytää Jumalaa olemaan omiensa kanssa läsnä näissäkin tilanteissa. Kohta puhutteli kahdesta syystä. Mielipide-eroista huolimatta syntyvä kristittyjen yhteys on vahva sanoma viime aikojen kohujen keskelle. Jotain tästä saimme kokea K-17 illassa, kun keskustelimme nuorten kanssa Raamatun vaikeista kysymyksistä. Alun innon ja ehkä jonkinlaisen hyökkäävyyden uhan jälkeen pääsimme keskustelemaan asiallisesti, toisiamme kuunnellen. Elämän isot kysymykset eivät ole yksinkertaisia. Niiden takaa löytyy käytännön elämää ja ihmisiä. Ainoastaan oma mielipide ei ratkaise vaan se, miten kohtaamme niitä ihmisiä, jotka ajattelevat minun kanssani eri tavalla. Lopulta pitkäksi venynyt ilta oli pakko lopettaa, mutta saimme vielä rukoilla yhdessä. Olen ylpeä näistä nuorista! He pystyivät keskustelemaan tavalla, johon aikuinen ei ole pystynyt. Tuntuu hyvältä lopettaa tämä vuosi jouluun, Jeesuksen syntymäjuhlaan. Se on ydin, joka yhdistää meitä ja se on se kaikkein tärkein sanoma, joka meillä on eteenpäin vietävänämme. Seimen äärellä syntyy yhteys Jumalan ja ihmisten välille, yhteyy, joka vahvistuu ristillä. Seimi yhdistää myös toisilleen vieraat ihmiset: pyhän perheen, paimenet ja tietäjät. Toivon, että myös joulu saisi olla meille samaa rakkauden ja yhteyden juhlaa. Kosketuskohta Jumalaan ja toisiin ihmisiin.
Susanna Luttinen-Kivistö