Salaisuuksien verkossa

Olen kyllästynyt puolivakaviin salaisuuksiin. Sellaisiin, jotka eivät ole mitenkään välttämättömiä pitää salassa. Sellaisia, jotka estävät ihmistä olemaan oma aito itsensä ja vievät aivan turhaa aivan liikaa energiaa.

 

Ei siinä vielä mitään, että itsellä on omien ”oikeiden” salaisuuksien lisäksi näitä puolivakavia, mutta kun niitä on myös koko suku ja kaveripiiri pullollaan. Monilla ihmisillä on tarkka lista, keille niitä salaisuuksia saa kertoa ja keille ei. Salaisuuksien verkon sisällä alkaa olla tukalaa. Olenkin pohtinut muistikirjan hankkimista. Siihen voisi kirjata salaisuudet ja ihmiset, yhdistellä oikein, kenen kanssa saa keskustella mistäkin ja kuka pitää ehdottomasti pitää pimennossa mistäkin salaisuudesta. Silloin ei möläyttelisi turhaan vääriä asioita niille ihmisille, jotka eivät niitä saa kuulla. Nyt tuon verkon pitäminen on vaikeaa. Ensin pitää muistaa, mikä asia on salaisuus. Seuraavaksi tarvitsee tietää, kuka siitä tietää, ketkä ovat sisäpiiriä. Sitten on vielä ne ihmiset, jotka tietävät, mutta salaisuuksien omistaja ei tiedä heidän tietävän, eivätkä he haluakaan hänen tietävän, että he tietävät. Parhaimmassa tapauksessa kumpikin tietää saman salaisuuden, mutta ei usko, että toinen tietää, vaikka tämä tietääkin. Elä nyt sitten siinä välissä. Omassa elämässäni olen päättänyt, että puolivakavat salaisuudet saavat mennä. Samoin kaikki ne salaisuudet, jotka vahingoittavat ja satuttavat, jos eivät tule kerrotuiksi. Pidän omista salaisuuksistani vain ne oikeasti tärkeät. Silloin ei tarvitse miettiä, kuka kertoo ja kenelle vaan voi sanoa fiilispohjalta, mitä haluaa ja toinen saa kertoa eteenpäin, jos haluaa. En myöskään jaksa keksiä tekosyitä. Jos myöhästyn juhlista, koska riitelin kotona, tuskin se kenenkään maailmaa kaataa. Enemmän energiaa menee huonon selityksen keksimiseen siitä, miksi olen niin väsynyt ja kireä. Jos sanon suoraan, että riitelin puoli tuntia ennen tänne tuloa, niin kenenkään ei tarvitse esittää – ja saan sympatiaa ainakin kaikilta naispuolisilta ystäviltäni. Siispä totuus kunniaan. Aion jatkossakin taistella turhia salaisuuksia vastaan. Silloin ne aidot oikeat salaisuudet, jotka oikeasti haluan pitää itselläni, saavat aivan uudenlaisen arvon.

Susanna Luttinen-Kivistö