Kaiken takana kokonaisuus

Syksy tuo mukanaan monia pieniä käytännön järjestelyitä. Tuntuu, että kokonaiskuva hukkuu niihin tuhansiin yksityikohtiin, jotka vielä on tehtävä. Löytyykö tämän kaiken keskeltä suurempi tarkoitus?

Olin tehnyt ohjelmia, päivittänyt tietoja ja soitellut lukuisia puheluja. Kaiken valmistelun jälkeen jatkoripari eli kinksut pyörähti vauhdikkaasti käyntiin. Oli mukavaa nähdä monia tuttuja kasvoja kesältä. Yhtäkkiä mielen läpi vilahti ajatus: missäköhän hän on? Monien ja taas monien kasvojen joukosta puuttuivat yhdet, joita olin odottanut. Pohdinta vaihtui pieneksi rukoukseksi ylöspäin: pidäthän huolta? Viikonlopun jälkeinen maanantai toi mukanaan viestin, joka kertoi, miksi odottamani henkilö ei ollut saapunut.

Sama toistui koulutuksen alkaessa. Taas tutuista kasvoista puuttui yksi, joka jäi pyörimään mieleen. Samana iltana soi puhelin ja asia ratkesi. Tuttu kuvio toistui viikon aikana useamman kerran. Joku nuori kävi erityisesti mielessäni ja jo hetken päästä sain tietää miksi. Kavereilta, sähköpostista tai tekstarista. Pappina en voi uskoa sattumaan. Siispä uskon johdatukseen. Syystä tai toisesta nousee mieleeni ja rukouksiini erityisesti joku ihminen. Rukousten syyt selviävät vasta jälkeen päin. Jumalalle jokainen meistä on äärimmäisen tärkeä. En aina ymmärrä, miksi hän herättää minut rukoilemaan, kun voisi toimia itse ihan suoraankin. Mutta sen tiedän, että noilla rukouksilla on vaikutusta. Jotain ne muuttavat. Ja tekevät tuo ihmisen myös minulle tärkeäksi. Ei ole yhdentekevää, onko yksi kateissa, kun nuortenillassa on 99 muuta. Jumalalle juuri yksi on tärkeä ja siksi hän haluaa herätellä minuakin. Pienien palasten takaa piirtyy esiin suuri suunnitelma.

Kuka on sinun mielessäsi? Mihin sinua herätellään? Millainen suuri kuva sinun arkesi palasista syntyy?

- Suski Luttinen-Kivistö