Erilainen joulu

Kiire, paniikki ja ahdistus, vielä vaikka mitä tekemättä; joulusiivous vasta puolivälissä, suurin osa lahjoista edelleen kaupassa ja kai sitä leipoakin pitäisi. Stressi pukkaa päälle ja otsalle nousee tuskanhiki – en vaan ehdi, pysty enkä kykene! Kuulostaako tutulta?

Eräässä mainoksessa esitetään kysymys, joka mielestäni sopii oivallisesti myös jouluhäsäykseen. Mainoksessa kysytään: ”Mikä ihme meihin fiksuihin suomalaisiin oikein menee liikenteessä?” Minä puolestani haluan kysyä niin itseltäni kuin multakin, että mikä ihme meihin fiksuihin suomalaisiin oikein menee jouluna? Miksi Kristuksen syntymäjuhlasta on muodostunut kaupallinen sirkus?

Tein äitini kanssa sopimuksen, että suhtaudumme kaikkeen joulun oheistoimintaan tänä vuonna mahdollisimman työekonomisesti ja sen sijaan keskitymme joulun todelliseen merkitykseen. Tänä vuonna emme tee suursiivousta jouluna, kaapit saavat jäädä rauhaan, tavallinen viikkosiivous riittää mainiosti. Jos kuitenkin joku vieraistamme haluaa ehdottomasti viettää joulun kaapeissamme, kykenee hän varmasti näin toimimaan hieman sekaisemmissakin komeroissa. Olen yrittänyt ottaa rauhallisesti myös lahja-asioissa. En aio raahata vanhempieni luokse kolmea säkkiä lahjapaketteja, vaan omasta pukinkontistani löytyy KUA:n toisenlaisia joululahjoja, rukoushelmiä ja laatuaikaa lapsenlapsen/lapsen/siskon kanssa.

Jumala on antanut meille Kristuksessa suurimman ja tärkeimmän lahjan. Jouluna saamme elää uudelleen Marian, Joosefin ja paimenten kanssa ihmeen – Jumala syntyy ihmiseksi. Jouluevankeliumin loppupuolella, kaikkien tapahtumien keskellä Maria pysähtyi, hän kätki ihmeelliset tapahtumat sydämeensä ja tutkiskeli niitä. Myös me saamme tänä jouluna hiljentyä ja keskittyä oleelliseen Marian tavoin. Eräs lempijoululauluistani sisältää saman ajatuksen: ”Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen”

Piialiina Ristolainen