PROblogi - elämää nuorisotiimin silmin

Ihanaa sää!!! Olet pelastanut niin monet vaikeat keskustelut ja hiljaiset hetket. Missä olisinkaan ilman sinua? Mutta ihan rehellisesti, onhan se melkoinen keskustelun aihe. Raamattukin pursuaa jos jonkinlaista tarinaa sääilmiöistä ja outouksista, etenkin sateesta ja...

Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: »Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?» Mies vastasi: »En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen ...

Niin, vuosi on taas vaihtunut. Täähän on ihan tuttu juttu. Joka vuosi tuo rakettien ja pommien pauke räjähtää tajuntaan kuin miljoona volttia (vaikkakin tänä vuonna valitettavasti monessa paikassa ei ole ollut yhtään volttia myrskyjen vuoksi).Matit ja Mayat ovat laskeneet tämän vuoden olevan viimein...

Olimme mieheni kanssa kävelyllä hiljattain Espoon keskuksessa. Katselimme ojanvarsia ympärillämme. Joka puolella oli roskia:  kaljapulloja, suklaapapereita, pahvia...Kaikkialla ympärillämme näytti likaiselta ja inhottavalta. "Kumpa joku siivoisi nämä pois. Tai kumpa edes tulisi oikein...

Touhua melskettä, vilinää vilskettä … vai miten se nyt menikään?

Kuningas Salomo tunnetaan ehkä ennen kaikkea viisaudestaan, joka korostuu kertomuksessa kahdesta naisesta ja heidän lapsistaan. Loistavan päättelytaitonsa ansiosta Salomo ratkaisi tilanteen, jossa vastakkain olivat kahden ihmisen mielipiteet. Poissaolollaan loistivat...

Otsikko siis paljastaa sen, että Daavidin ja ison G:n (Goljat) kohtaamisessa kivillä oli ratkaiseva merkitys.

Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotaan muun muassa Samuelin lapsuudesta temppelissä Eelin luona. Kertomus kuuluu näin: Nuori Samuel palveli Herraa Eelin luona. Siihen aikaan Herra puhui ihmisille vain harvoin eikä näkyjä usein nähty. Eräänä iltana Eeli oli j...

Eräs lapsuuteni lempikirjoista kertoo Anna-nimisestä tavallisesta pikkutytöstä. Anna oli kovin nuori,  ei vielä edes koulussa. Annalla oli kuitenkin jotain tärkeää, jotain joka muutti hänen elämäänsä merkittävästi. Annalla oli Jumalalta saatu suuri lahja – rakkauden silmälasit. Näiden rakk...

Illat pimenevät ja välillä uupumus ja väsymys iskee päälle. Joskus joku pienikin ele tai ystävällinen sana toiselta ihmiseltä voi pelastaa kurjan päivän.Eräänä syksynä olin ystäväni kanssa bussissa. Oli hyvin sateinen ja synkkä päivä, mutta me olimme jostakin syystä oikein hyväntuulisia. Tervehdimme...

Miellän syksyn kaiken uuden aluksi. Nykyään minulla alkaa kesäloman jälkeen työt, mutta vielä muutama vuosi sitten kesän päättyminen merkitsi koulun alkua. Samoin syksyllä alkaa taas tulevan kesän odotus. Uuden vuodenajan myötä tulevat myös uudet työjaksot, uusi luk...

Tämä Mertarannan lausahdus voi olla relevantti seuraavan kerran, kun tulee Herran Päivä, josta puhutaan Raamatussa. Vaikka leijonasta silloinkin on kyse ja varsinkin voitokkaasta sellaisesta.

Siihen aikaan te elitte ilman Kristusta, Israelin kansan ulkopuolella ja osattomina liitoista ja niiden lupauksista, olitte maailmassa vailla toivoa ja vailla Jumalaa.  Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä....

"Jos katse voisi tappaa niin hän olisi kuollut..." Katse kertoo ihmisestä paljon. Katse voi olla hyväksyvä, alentava, lempeä, vihainen, kiinnostunut, surullinen, yllättynyt tai huvittunut. Ihmiset lukevat toinen toisiaan katseiden perusteella.   Espanjassa törmäsin koiraan joka toljotti suloi...

Näin paastonaikana, matkalla kohti pääsiäisen tapahtumia olen miettinyt Luukkaan evankeliumin viimeisiä kappaleita. Lyhyesti tiivistäen voisi kirjoittaa, että näissä kappaleissa Jeesus osoittaa kirjoitusten käyneen toteen ja viimein hänet otetaan taivaaseen. Tämän eron jälkeen opetuslapset i...

  Ennen joulua törmäsin joka paikassa suurin mainosjulisteisiin, jotka mainostivat uutta markkinoille tullutta hajuvettä. Mainoksessa kaunis nainen poseerasi houkuttelevasti kameralle ja yllä oli hajuveden nimi guilty – syyllisyys, syyllinen. Tuo mainos ja hajuveden nimi eivät jättäneet ...

Onpas kiva kun on kerrankin (ja taas) ollut täällä etelässäkin kylmä talvi.

Tunneltko jonkun uskosta osattoman tai vastauskoontulleen ihmisen? Jos tunnet, haastan sinut hänen opetuslapseuttajakseen! Lähetyskäskyssä Jeesus kutsuu meistä jokaista evankeliumin julistamisen lisäksi tekemään opetuslapsia. En halua tehdä Katariina Nymanin opetuslapsia, mutta Jeesuksen opetuslapsi...

Johannes Kastajan kysymys Jeesukselle Annettuaan kaikki nämä ohjeet kahdelletoista opetuslapselleen Jeesus lähti muihin sen seudun kaupunkeihin opettamaan ja julistamaan.  Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: "Oletko sinä se, jonka on määr...

Uusi vuosi - uudet kujeet - sanapari on usein käytetty vuodenvaihteen jälkeisissä kuulumiskierroksissa ja saa kuulijansa yleensä käymään kierroksilla. Vuoden vaihtuminen on aina kova juttu, juhlitaanhan sitä ilotulittein niin kuin rokkikonserttien loppumista isossa maailmassa. Pommien keskellä p...

Jee... taas on saanut odottaa koko vuoden tätä hetkeä kun "joululaulut kaikuu yössä taas".

Näin vuoden lopulla tuntui hyvältä lukea Jeesuksen jäähyväispuhetta (Joh. 17) ja samalla pohtia Raamatusta löytyviä jäähyväispuheita. Yksi asia niissä pisti silmään.

Vauhdin hurman keskellä pysähtyminen ja oman ajan ottaminen ovat harmikseni jääneet vähemmälle. Kalenterin aikataulun perässä tarpoessa ja to do –listoja ruksiessa hiljentyminen tuntuu välillä kohtalokkaan vaikealta, jopa mahdottomalta.

Mikä sun nimi on? Onko sulla lempinimeä? Kutsuuko omat vanhempasi sua jollain hellittelynimellä? Pidätkö nimestäsi vai olisitko halunnut jonkun toisen etunimen?

Havahduin tässä eräänä päivänä huomaamaan, kuinka paljon oma elämä pyörii itseni ympärillä. Se ei toisaalta ole mikään ihme. Jokainen meistähän on oman elämänsä päähenkilö.

Syksyn alussa kalenteriin vilkaiseminen sai minut huokaisemaan syvän. Huh. Paljon tekemistä, uusia ihmisiä kohdattavana ja reissun päällä oloa. Olisin vain halunnut mennä peiton alle maailmaa piiloon. Kiireentunnun keskellä myös omat epäilykset itsestäni ja työstäni saivat oivan ja mehukkaan kasvual...

  Kesä ja kukkaset ovat takanapäin. Edessä on synkkä syksy ja nyt on kaiken ajan ahmiva arki.   Tämä toteama on niin monella tapaa totta. Kesän leirit ja varsinkin leiriläiset olivat huippuja. Sitä jotenkin koki olevansa taas oikealla alalla kaikkien kipuilujenkin keskellä ja jopa tun...

Opiskeluaikanani monet kyselivät, mitä aion tehdä valmistuttuani teologisesta tiedekunnasta. Vakiovastaukseni oli: "Jumala on suunnitellut minulle työpaikan mittatilaustyönä. Ei minun tarvitse huolehtia siitä vielä. Haen minulle suunniteltua työpaikkaa, ja Jumala avaa minulle oven sinne."

Pitkän kuuman kesän jälkeen ei enää Popedakaan kuulosta entiseltään. Eiku?

Vietimme tiimin kanssa kevätkauden päätöstä visiitillä Tukholmaan. Matkan aikana tutustuimme Santa Klaran seurakuntaan ja Tukholman Hillsong-kirkkoon.

Kotona, töissä, kuunnellessani toista, Raamatun äärellä... Törmään aina samaan ongelmaan. Se tuntuu suorastaan vainoavan minua. Se on niin ovela, ettei sitä aina edes huomaa.

Silloin siivotaan, silloin siivotaan. Ei leikitä ollenkaan, ei leikitä ollenkaan...Joka kevät, juuri simojen valmistuessa ja jäiden lähtiessä, alkaa jokavuotinen perinne, joka saa karskimmankin miehen tarttumaan imuriin ja jahtaamaan pölykoiria ja -kissoja olohuoneen nurkista ja mattojen alta. Siiv...

Ihana kevätaurinko lämmittää ja maa paljastuu vauhdilla lumen alta. Viime viikkoina kumisaappaat ovat olleet kovassa käytössä ulkoillessani, sillä monin paikoin keväinen maa on ollut mutaista ja savista.

Istumme ringissä. Uloimmalla tuolilla istuva tyttö lopettaa kertomuksensa. Pieni porukka antaa rauhalliset aplodit. Kyse on isoskoulutuksen hartauden harjoittelusta, mutta tosiasiassa paljon muustakin.

Kaikkien aikojen talviolympialaiset ovat jääneet taa. Suomen napakka 12 mitalin tavoite jäi haaveeksi ja lehtien otsikot etsivät kilvan syyllistä Suomen heikoimpaan menestykseen 32 vuoteen.

Tuntuuko, että vuorokaudessa on liian vähän tunteja? Loppuuko aika kesken? Onko liikaa asioita joita haluaisit tehdä? Joudutko aikatauluttamaan elämäsi?

Minulla on pieni kummityttö Elsa. Elsa on nyt kaksivuotias energiapakkaus, jolla riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita jokaiseen päivään.

En ole ajatellut, että minulla olisi tarkat rutiinit. En ole itse asiassa ajatellut niitä ollenkaan. Kunnes eräänä päivänä…

Vuosi vaihtui täällä Espoon Leppävaarassa aika haikeissa tunnelmissa. Saimme kotiin puhelinsoiton juuri ollessamme lähdössä kauppaan, että Selloa tyhjennetään siellä sattuneen ampumistapauksen johdosta.

Työntekijäkokouksen perinteisessä joulujuhlassa eräänä tehtävänä oli kirjoittaa pahvisydämeen toiselle annettavaksi jouluruno, siunaus tai rukous. Pohdin pitkään, mitä omaan paperiini kirjoittaisin. Lopulta sain sydämeeni muotoiltua seuraavan viestin: Jouluna Jumala syntyi köyhäksi, jotta si...

Viime aikoina ihmiset ovat joutuneet jonottamaan ja odottamaan paljon... ”Venaa vähän” -asenne on ollut aika kaukana paikallisilla terveysasemilla.

Olen kyllästynyt puolivakaviin salaisuuksiin. Sellaisiin, jotka eivät ole mitenkään välttämättömiä pitää salassa. Sellaisia, jotka estävät ihmistä olemaan oma aito itsensä ja vievät aivan turhaa aivan liikaa energiaa.

Näetkö itsesi kauniina tai komeana? Onko sinulle käynyt koskaan siten, että kun kävelet kadulla ja joku tuijottaa sinulle tai hymähtää mennessään niin ajattelet, että mikäköhän minussa on vikana. Onko hiukset huonosti tai likatahra naamssa? Oletko koskaan miettinyt, että haluan kuulua johonkin poruk...

Oletko ikinä ollut myöhässä tapaamisesta jonkun kanssa? Entäpä oletko ikinä palauttanut jotain kirjallista työtä tai kirjaston kirjaa... myöhässä? Parempi myöhään vai mitä?

Oletko koskaan tehnyt listaa unelmistasi? Mistä unelmoit ja mitä haluaisit tehdä? Milloin olet toteuttanut viimeksi jonkun unelmistasi? 

Syksyn alku on tänä vuonna tuntunut erityisen innostavalta. Uudet ihmiset, tulevan suunnittelu, uudet ajatukset. Jotenkin vaan innostaa!

Haluaisitko palvelijan? Haluaisitko olla palveltavana? Haluatko palvella?

Näin jääkiekon MM-kisojen aikaan löytyy monta tarkkasilmäistä optikkoa kotisohvien ääreltä, jotka diagonosoivat mustavalkoraidallisia tuomareita näkörajoitteisiksi ihmisiksi.

Oma hiljaisen viikon odotukseni alkoi hyvin hiljaisesti. Kännykkä kävi pesukoneen kautta ja sen jälkeen ei ihan heti tarvinnut puhua. Ajatus kärsimysviikostakaan ei ole ollut kaukana.

 Job 11:5-6 ”Toivoisinpa tosiaan, että Jumala avaisi suunsa ja sanoisi sinulle suorat sanat! Hän ilmoittaisi sinulle viisauden salaisuudet, jotka ovat meidän järjellemme käsittämättömät. Silloin ymmärtäisit, miten paljon syntejä hän antaa sinulle anteeksi.” Toivoisimpa tosiaankin että m...

“Jos olemme uskottomia, hän(Jeesus) pysyy silti uskollisena sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää.” (2. Tim 2:13) Jumala haluaa meille hyvää ja hän on antanut meille vapaantahdon päättää, mitä milloinkin teemme. Ihmisellä on mahdollisuus etsiä ratkaisuja ongelmiinsa itse t...

Aina välillä tuntuu siltä, että omaan elämäänsä tarvitsee uuden asenteen. Miten suhtaudun vastoinkäymisiin?

Hese, Mäkki, Carrols, Rolls ja vaikka mitkä firmat tarjoavat nälkäisille matkaajille hampurilaisherkkua.

Elämässä on hetkiä, jolloin minua ja sinua kutsutaan alkamaan aivan erityisellä tavalla alusta.

Lätkämatsissa on tunnelmaa. Kun hyökkääjäkolmikko vimme hetkellä ennen summeria puskee tiensä läpi puolustuksen ja laukoo yläkulmaan, siinä on asennetta.

”Oli synkkä ja myrskyinen yö...” näin Ressu-koira Tenavista, tuo yksi suurimmista, aloittaa jokaisen teoksensa. Näin marraskuun lähestyessä loppuaan on täällä etelässäkin ollut muutama tuohon kuvaukseen syyllinen säätila.

Kelpaanko mä? Tykkääkö kaverit musta, jos ne tietäis millanen mä oikeesti oon? Olenko minä tarpeeksi hyvä? Näytänkö mä oikeanlaiselta? Riitänkö mä tallaisena?

Oletko joskus toivonut, että olisit parempi, hienompi, kauniimpi, sporttisempi, älykkäämpi ja osaavampi?

Tekeekö mielesi jäädä paikalleen? Hissi voittaa portaat. Jos pitää valita portaat niin sitten valitaan liukuportaat. Penkkiurheilu voittaa urheilun. Sohva voittaa salin.

 Syksy, tuo joka vuosi saapuva vuodenaika, tuo tullessaan monenlaisia asioita. Yksi niistä purevimmista on tuuli.

Kesän rippileireillä ja nyt syksyn toiminnan alkumetreillä olen pohtinut paljon aikuisuutta ja työntekijän roolia.

tai ”ei oo niin helppoo olla onnellinen” tai ”ei oo helppoo olla aikuinen.” Siltä minusta ainakin tuntuu.

Olisihan se helppoa, jos jollain yliluonnollisella tavalla voisi kuulla Jumalan tahdon aina, kun pitäisi tehdä tulevaisuutta koskevia pääöksiä. Mutta mitä tehdä, kun korvat on niin täynnä vaikkua, että ei vaan kuule, eikä korvahuuhtelukaan tunnu auttavan?? 

Talven jälkeen Jumala luo ulkona uutta, entäs minussa?

Huh, vielä viimeinen spurtti ja sen jälkeen opinnot ovat viimein paketissa ja maisterin paperit kourassa. Viisi vuotta opintojen parissa on vierähtänyt uskomattoman nopeasti. Ihmettelen vuosien vauhdikasta kulumista ja samanaikaisesti olen helpottunut valmistumisestani.     ...

Olen pitkään haaveillut siitä, että pääsisin Alpeille lautailemaan. Suomen "vuoret" on alkanut tuntumaan jo läpi käydyiltä ja haastetta tarvitsee lisää.

Olin viime syksynä työharjoittelussa Intian naapurimaassa Bangladeshissa muutaman kuukauden. Lähdin harjoitteluun avoimin mielin katsomaan, olisiko minusta lähetystyöntekijäksi. 

Kumma juttu tuo onnellisuus. Omassa elämässäni olen huomannut, miten helposti onnellisuus tulee elämään, kun antaa sille luvan. Olen jo vuosia sitten ottanut tavoitteekseni etsiä jokaisesta päivästä jonkin onnen aiheen. Aina se ei ole helppoa, joskus tehtävä tuntuu täysin mahdottomalta.

Evankeliumi on  mielenkiintoinen asia.

Kiire, paniikki ja ahdistus, vielä vaikka mitä tekemättä; joulusiivous vasta puolivälissä, suurin osa lahjoista edelleen kaupassa ja kai sitä leipoakin pitäisi. Stressi pukkaa päälle ja otsalle nousee tuskanhiki – en vaan ehdi, pysty enkä kykene! Kuulostaako tutulta?

Musiikki on ollut kai aina osa minua. Jo pienestä muistan sen, kun isäni tiskasi astioita (silloin, kun tiskasi J), soi meillä jazz ja soi muuten kovaa...

Olen viime aikoina istunut paljon palavereissa. Puhunut käytännön järjestelyistä, miettinyt linjauksia, vastaillut kysymyksiin, luonut suuntaviittoja tulevaan ja pohtinut yhteistyötä yhden jos toisenkin tahon kanssa. Kohta uskokin alkaa varmaan maistua paperin täyteisiltä palavereilta.

Mieltäni on jäänyt askarruttamaan erään nuoren kysymys, jota työporukalla pohdimme: Mitä te oikein teette silloin, kun ette ole pitämässä nuorteniltoja?

Syksy tuo mukanaan monia pieniä käytännön järjestelyitä. Tuntuu, että kokonaiskuva hukkuu niihin tuhansiin yksityikohtiin, jotka vielä on tehtävä. Löytyykö tämän kaiken keskeltä suurempi tarkoitus?